Se ilmenee yhtä monin hallitsemattomin tavoin kuin on ihmisiä valtiossa.
Koulujen pitää olla kotien lähellä, asumisen pitää olla mahdollista työpaikan lähellä.
Kun satsataan yksilötason toimiin, enemmän päästöjä aiheuttaneet hyötyvät. Esim. ne joilla ei ollut aiemminkaan varaa autoon, eivät hyödy sähköautojen tukemisesta mitään. Sitten taas esim. metsien ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden tukeminen lisäisi oikeudenmukaisuutta, kun metsillä olisi parempi virkistysarvo ja kaikilla mahdollisuus päästä luontoon. Vesistöjensuojelu mahdollistaa meille kaikille puhtaan veden jne. Monet ilmasto- ja ympäristötavoitteet linjassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kanssa. Siihen huomio ja niin että hyödyt tulee kaikkien saavutettaviin. Pitää rakentaa yhteinen hiilineutraali verkosto, joka tukee kaikkia: ilmastokestävä joukkoliikenne ja hyvät pyöräilyverkot, ilmastokestävä ruoka ja energia edullista kaikille.
Niillä, joilla on enemmän rahaa, on myös enemmän sananvaltaa, koska he saavat äänensä halutessaan paremmin kuuluviin.
Oikeudenmukaisuus ilmenee siten, että kansalaiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan asioihin, ja että eriarvoistumiseen puututaan.
Pienituloisten pärjäämisen hankaloitumisessa. Kaikki elinkustannukset nousee, vaan palkat ei. Yhtälö on mahdoton, jos ilmastoasioita kiirehditään.
Esimerkiksi siten, tieteenalat, joiden tuottama tutkimustieto ei tue ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, saa vähemmän rahoitusta.
Kuntien ja kaupunkien voimakas hiilineutraalitoiminta on tärkeä esimerkki, jossa tasavertaisuus tulee huomioida. Tarvittaessa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ohjausta valtion taholta vrt. koronatoimet.
Oikeudenmukaisuus ilmenee sillä, että kaikilla väestöryhmillä on oikeus osallistua päätöksentekoon ja sitä kautta heillä on vastuu oman väestöryhmän etujen ajamisesta. Epäoikeudenmukainen siirtymä on sitä, että päätökset tehdään suljettujen ovien takana kuullen ainoastaan elinkeinoelämän ja palkansaajajärjestöjen asiantuntijoista. Elinkeinoelämällä tai palkansaajajärjestöillä ei saa olla veto-oikeutta hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä vaan heidän lisäksi Fingolla ja Sostella pitää olla yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet päätöksiin.
Globaalinan epätasa-arvoisuutena, ja pidemmällä aikavälillä siinä, että köyhemmät valtiot kärsivät ilmastonmuutoksesta enemmän kuin rikkaammat. Suomessa myös teollisuuden lobbareiden valta estää (mielestäni) itsestäänselvät ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät päätökset on epäoikeudenmukaista - esimerkkinä vääntö turpeen käytön kieltämisestä.