Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että jokainen maksaa yhtä paljon.
Jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja omia unelmiaan. Myös kehitysyhteistyöhön panostettava.
Ei saa tuhota mahdollisuuksia yrittämiseen ja työntekoon.
Yhdenvertaisia mahdollisuuksia, yksilön laajaa vapautta ilman että yhteiskunta määrittää liikaa tai verottaa kohtuuttomasti. Yksilöiden tulee kantaa valintojensa vaikutukset, tosin järkevä turvaverkko on erinomainen asia, mutta yksilön vastuun poisto ei pitkällä tähtäimellä johda yksilön tai yhteiskunnan hyvinvointiin tai yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on esimerkki kauniista termistä, mikä on keksitty, jotta kansalaisia voidaan hämätä uskomaan, että kyllä asiat hoidetaan kunnolla. Konkretiaa kaivataan.
Sukupuolten välinen tasa-arvo.
Att man ger speciellt mycket uppmärksamhet åt utsatta grupper som kan drabbas av snabba förändringar. Samtidigt är det viktigt att också se till att Finland är konkurrenskraftigt.
Otetaan huomioon kaikkien tarpeet, ja osallistetaan ihmisiä järjestelmämuutoksessa. Ideaalisesti muutos olisi täysin peräisin ruohonjuuritasolta ja ihmiset siirtyisivät kestävään työhön vapaaehtoisesti, mutta käytännössä tarvitaan tilanteen kiireellisyyden takia valtion tuuppausta.
Alueet, joilla on toimiva julkinen liikenne ja alueet, joissa ei ole, ovat jo lähtökohtaisesti eriarvoisia. Liikkuminen on yksi merkittävimmistä perusoikeuksista, mikä ei nytkään toteudu tasapuolisesti. Julkista liikennettä tulee kehittää edelleen ja samalla muistaa, että niillä alueilla joilla ei ole tai ei ole mahdollista järjestää kattavaa (verkosto ja aikataulut) julkista liikennettä, tulee yksityisautoilun olla hinnaltaan kohtuullinen ja vähempivaraistenkin saavutettavissa.
Pyritään tekemään muutokset mahdollisimman kivuttomasti eri elämäntilanteissa olevat ihmiset tasavertaisesti huomioiden.