Asia kuuluu eduskunnalle.

Otantahaastattelulla.

Vaikka näitä lakeja valmistellaan tulevaa varten, pienet lapset eivät ymmärrä mikä ero ilmastolla ja säällä on. Sää on viimeisen 20 vuoden ajalla ja ilmasto pidemmällä aikajaksolla tapahtuva. Lasten tulisi saada tietää todellisia tieteellisiä ja mittaustuloksia, pelkät tietokonemallinnokset heidän opetuksessaan antavat väärän kuvan.

Ensin kysyn, onko tiedostelu/kuuleminen ilmaston poliittisen vai tieteellisen kannalta? Media joka neutraalisti ilmoittaa tosiasiat, mm. että vieläkään ei löydy yhtäkään verifioitua todistetta siitä että ihmisen tuottama hiilidioksiidi vaikuttaisi mitenkään mitattavasti maapallon lämpötilaan.

Kyselylomake postitse kotiin niille, jotka eivät voi käyttää digitaalista viestintää.

Kansanäänestyksellä

Ihmiset joilla ei ole mahdollisuutta tutustua itse asiaan ja myös sen kritiikkiin, heidän panoksensa vaikuttamiseen on vain valtavirta median ja sen taustavoimien mukailua, eikä heidän panoksensa ole siis rakentavaa.

Tarjoamalla heille tukea sähköisten viestintätyökalujen käytössä ja järjestämällä helposti saavutettavia fyysisiä tilaisuuksia

Erityisryhmille tulee ehdottomasti luoda kattavat osallistumismahdollisuudet - etenkin lapsille, sillä päätökset koskevat heidän tulevaisuuttaan. Osallistuminen ilmastolainsäädäntöön tulisi sisällyttää laajempaan demokratiakasvatukseen, jossa osallistumismahdollisuuksista viestitään oikeutena ja mahdollisuutena. Sitä voitaisiin ihan konkreettisesti harjoitella esim. koulussa. Lapsien osallistumista pohtiessa on syytä konsultoida kasvatusalan ammattilaisia, jotta voidaan välttää lasten ilmastoahdistuksen lisääminen. Jos ja kun ahdistusta ilmenee, tulee luoda tilaa tunteista puhumiselle - myös tästä voidaan ammentaa arvokasta näkemystä päätöksentekoon. Tämä koskee toki myös muita erityisryhmiä. Osallistumismahdollisuudet (= yksinkertaisimmillaan ohjattu keskustelu ja sen taltiointi) voidaan tuoda osaksi valtiollisia instituutioita, kuten juuri koulut, hoitokodit ja muut erityistyhmiin kuuluvien kohtaamispaikat.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja vaikuttamiskeinoista pitäisi opettaa ainakin peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa, esimerkiksi kokonaisen pakollisen kurssin pitäminen. Myös oppilaitosten yleinen linjaus ilmastoystävällisyydestä, aktiivisuudesta vaikuttaa ja sivistää nuoria entistä enemmän olisi hyödyllistä. Kouluissa pitäisi antaa entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa riippumatta taustoista.