Lapset: koulujen ja somen kautta kyselyjä. Vammaiset: koulut ja vammaisjärjestöt. Vanhukset: sanomalehdet, radio, mahdollisuus postikorttikommentointiin. Työttömät: työllisyyspalvelut, sanomalehdet ja some. Nuoret: some, harrastusjärjestöt, nuortenjärjestöt.

Kuntakohtaisesti.

Tarvittaessa tulisi olla haastattelija, tai selkokielinen kyselypääte.

Erityisryhmiä voitaisiin sallistaa järjestöjen tai yhdistysten kautta. Osallistumismahdollisuuksista tulee tiedottaa sellaisilla kanavilla joita erityisryhmät käyttävät.

Helpoin voisi olla yhteydenpito erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa.

Heidän parissa työskenteleville viestittäisiin asiasta ja he voivat resurssiensa mukaan avustaa.

Viemällä lomakkeet paikan päälle.

Työpajoissa tai kirjastossa sijatsevalla ei-digitaalisella mahdollisuudella vastata.

Lapset mukaan päiväkodeissa, eskareissa ja kouluissa, huomioiden erityisen haavoittavassa asemassa olevat (vammaiset lapset, sijoitetut ym.). Sekä lasten, vammaisten ja ikääntyneiden kanssa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

Saavutettavuus, tiivis yhteistyö kolmannen sektorin säätiöiden, yhdistysten ja järjestöjen kanssa, esitysten selkokielisyys, mahdollisuus tutustua esityksiin eri muodoissa. Myös ei-digitaalisia vaikutuskanavia täytyy toteuttaa, esimerkiksi yhteistyössä kirjastojen kanssa.