Luonnontieteellinen tieto ja sen vaalijoita on kuultava. Poliittinen päätöksen teko perustuu epätieteelliseen näkökantaan ja ideologioihin

Ensin kysyn, onko tiedostelu/kuuleminen ilmaston poliittisen vai tieteellisen kannalta? Kansalaisille verifioitu todiste ihmiskunnan hiilidioksiidin tuottamisen määrän vaikutuksesta maapallon lämpötilaan, ennenkuin minkäänlaisia suunnitelmia tehdään. Mikäli tämä verifioitu todiste löytyy........... Selvä kustannussuunnitelma kaikille nähtävissä, myös yleisissä medioissa.

Ihmisen vaikutus ilmastoon on suhteellisen pieni. Ilmanlaatua huonontaviin päästöjä tulisi toki vähentää. Suomi on kuitenkin vähäinen saastuttaja ja on täysin kestämätöntä, että suomalainen teollisuus tai liikenne kärsisi suunnattomasti suhteessa muihin maihin.

Lisäksi koko ilmastokeskustelussa on keskitytty liikaa hiilidioksidiin, joka on luonnollinen kaasu ja jonka osuus ilmastoon on suhteellisen pieni.

Vain kansanäänestykseen pohjautuvat menetelmät tulee saattaa laiksi

Ilmaston tilan muutoksen suunnasta on eri mieltä paljon kriittisiä tiedemiehiä. Mitään lakia ei saa tehdä tutkimatta perusteellisesti puolueeton kritiikki ja huomioimalla taloudelliset ja poliittiset intressit yksipuolisen tiedon levittämisen takana.

Kansalaisten tulisi päästä suoraan vuoropuheluun lainvalmistelijoiden kanssa

Myös Suomessa on syytä kokeilla UK:ssa käytössä olleita kansalaispaneeleja, joissa rajattu joukko (UK:ssa 100 hlö) kuulee kuukausien ajan asiantuntijoita ja tekee kuulemisten pohjalta omat ehdotuksensa päästövähennystoimista. UK:ssa kansalaiset itse ehdottivat mm. uusien polttomoottoriautojen myyntikieltoa 2035 ja lentoveron asettamista. Kansalaisilta itseltään tulevat ehdotukset ovat omiaan lisäämään kansalaisten sitoutumista ilmastotoimiin ja saavuttamaan toimille laajaa hyväksyntää. UK:n kansalaispaneelista on uutisoitu mm. täällä: https://www.guardian-series.co.uk/news/national-news/18709573.citizens-assembly-backs-frequent-flyer-tax-gas-boiler-ban-climate-fight/

Ruohonjuuritason kokemusten ja huolien kuuleminen on arvokas tiedonlähde, joka tulee tunnistaa kansallisia ilmastosuunnitelmia laatiessa. En kannata kansanäänestyksiä, sillä vaihtoehtojen rajaaminen kyllä tai ei -vaihtoehtoihin ilmastokysymysten kaltaisissa moniulotteisissa asioissa voi jopa johtaa väärän tiedon leviämiseen ja haitalliseen lopputulokseen. Sen sijaan kannatan osallistavia avoimia keskustelufoorumeita, joita toteutetaan sekä verkossa että kasvotusten. Etenkin nuorten näkemyksille tulisi antaa painoarvoa - heihinhän päätökset tulevat eniten koskettamaan.

Kun keskusteluareenoita aletaan luoda, tulee ministeriöiden aktiivisesti toimia sen eteen, että kansalaiset löytävät osallistumismahdollisuutensa ja ymmärtävät niiden merkityksen. Osallisuuden tunne ei synny tyhjästä vaan se pitää rakentaa esim. aktiivisella viestinnällä ja koulutuksella.

Harkituilla ja punnituilla osallistumisen muodoilla (esim. kansalaisraati tms.) voisi olla suurempi painoarvo kuin yksittäisillä mielipiteillä, kommenteilla, haastatteluilla.

Aina parhaimpaan globaalin tason tieteeseen nojaten. Kansalaisilla on oltava pääsy ymmärtää tiedettä mahdollisimman helposti, ja vaikuttaa sitä kautta ilmastosuunnitelmiin. Tieteen tulee mennä muuttumisen pelon edelle.