Kansalaisten ei tulisi päästä vaikuttamaan toimien ja sitä kautta niiden vaikutusten laajuuteen, mutta toimien ja ratkaisujen muotoihin kyllä. Eli tieteen ja tutkimusten perusteella havaitut muutokset pitää toteuttaa niiden tarvitsemassa laajuudessa ja siihen kansalaisten omien mielipiteiden ei tule päästä vaikuttamaan. Tärkein ja suurin palvelus yhteiskunnalle tehdään säädettäessä käytännössä toimivia, rajujakin lakeja, jotka kuitenkin suojaavat ihmiskunnan tulevaisuutta. Tiede jo osoittaa, ettei ilmastonmuutoksessa ole kyse mielipiteistä, vaan uhkaavasta faktasta. Mikäli esim. Pariisin ilmastosopimuksen vaatimusten toteuttamisessa on valinnanvaraa ja vaihtoehtoja, tässä kohdin kansaa tulisi kuunnella. Näin siis toteutettaisiin välttämättömät toimet ja samalla mahdollistettaisiin mahd. tasa-arvoinen siirtymä hiilineutraaliuteen.
Kansalaisten vaikutus kyettäisiin turvaamaan mahd. kattavasti käyttämällä monia erilaisia vaikuttamistapoja. Toisaalta matalan kynnyksen vaikutustavat, kuten kysely lisäävät varmasti osallistumista, mutta vaarana on myös, että nimenomaan matalasta kynnyksestä ja mahdollisesta anonymiteetistä johtuen ihmiset voisivat jakaa vaikka mitä mielipiteitä ilman, että heidän tarvitsisi oikeasti seistä niiden takana. Lakia valmistellessa tulisi ihmisten siis esiintyä omalla nimellään ja perustella mielipiteensä. Näin eliminoitaisiin "huumorilla heitetyt" mielipiteet ja lausunnot, jotka muuten saattaisivat vaikuttaa lain sisältöön. Eri vaikutustavoille tulisi antaa siis ainakin eri painoarvo.

Bland annat via enkäter eller andra digitala verktyg.

I första hand genom digital enkät där frågorna är kompletterade med informationstext som redogör för det vetenskapligt baserade argumenten bakom frågeställningen.

Työpajojen ja kyselyiden kautta kerättyä tietoa huomioitaisiin samalla tavalla kuin tutkimustietoja, jotka perustuvat faktoihin. Porrastetut suunnitelmat: tärkein, melko tärkeää ja vähemmän tärkeää,

Päätösten pitää perustua tietoon ja päästötavoitteisiin. Osallistuminen netissä luonnosvaiheessa ja myöhemmin ehdotusvaiheessa toinen kierros. Lisäksi pitää kertoa kansalaisille miten jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Ilmastotekoja ei voi ulkoistaa vaan jokaisen on tehtävä muutoksia omassa elämässä esimerkiksi vähentämällä autoilua ja muuta kulutusta, suosimalla kestäviä valintoja. Jos kaikki vähentävät pienen siivun kenenkään ei tarvitse tehdä yksinään isoja muutoksia.

Tieteellisen tiedon pohjalta tulee edetä. Kansalaisten mielipiteiden keräys viivyttää kiireellisiä ilmastotoimia.

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on satua. On olemassa vain ja ainoastaan ilmasto joka muuttuu, joka on muuttunut aina. Tästä on luotettavia tieteellisiä tutkimuksia ja todisteita.

Suomen perustuslain mukaan lainsäädäntävalta kuuluu eduskunnalle. Kansalaiset vaikuttavat lakeihin valitsemalla kansanedustajat vaaleissa.

Ilmastoon liittyvät tavoitteet ja toimet tulisi laatia perustueen oikeaan tietoon niiden pitäisi olla realistisia. On koko joukko tutkijoita ja tutkimuksia, jotka ovat sitä mieltä, että CO2 ei ole syy yhtään mihinkään eikä hiilineutraaliutta siten tarvitse tavoitella ollenkaan. CO2 ei ole päästö. Tämä asia käy ilmi jos tarkastelee vähänkään pidempiä aikajaksoja. Ympäristöä tulee toki suojella ja ilman puhtaudesta tulee huolehtia ja kansalaisia tulee kannustaa ja ohjata siihen, mutta siihen ei pidä sekoittaa ilmaston luonnollisesta vaihtelusta johtuvia ilmiöitä. Kaikkein tärkeintä olisi ensin tietää onko meillä ilmastoon liittyvä ongelma vai ei ja vasta sitten laatia siihen liittyviä tavoitteita ja toimia, mutta realistisesti ja kohtuullisesti. Nyt ei tiedetä.

Erityisen tärkeätä on, että ihmiset saavat luotettavan tiedon, mihin ilmastolaki perustuu ennen kuin mitään konkreettisia toimenpiteitä tehdään. Tällöin viranomaisten ja poliitikkojen on kyettävä vastaamaan mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin. Kun IPCC sanoo, että lämpötila alkoi nousta ihmisen vaikutuksesta 1850-luvulta lähtien, niin mikä oli se voima, joka nosti lämpötilaa aikavälillä 1690 - 1850. Historiallinen fakta on, että Pohjois-Euroopan lämpötila oli alimmillaan 1690-luvulla. Toinen vastaava kysymys on, miten Viikingit saivat aikanaan lämpötilan nousemaan korkeammalle kuin se nyt on, vaikka heillä ei ollut teollisuutta nimeksikään ja he liikkuivat tuulen ja lihasvoiman avulla.