Ei mitenkään. Meillä on sitä varten kallispalkkaiset kansanedustajat ja virkamiehet.

Aktiivinen osallistuminen ja kuuleminen. Erityisesti Kunnissa järjestettävät asiantuntijapaneelit missä ihmiset voisivat kysyä heitä askarruttavia ajankohtaisia asioita.

Kansanäänestys. Ja totetusten hintalappu pitää kertoa avoimesti.

Ensiksi kansalaisille tulee antaa konkreettista rehellistä tietoa, ei fraaseja esim oikeudenmukainen siirtymä tai vastuunkanto. Mitä aiotaan tehdä, mitkä sen vaikutukset ovat (suomessa ja globaalisti) ja mitä maksaa. Kansalaisille mahdollisuus kommentoida ja äänestää toimista

Kansalaisten tulisi saada vaikuttaa tavoitteisiin. Tavoitteena tulisi olla ilmansaasteiden vähentäminen mutta siinä ei tulisi ottaa kantaa lämpötilaan, jonka yksin aurinko määrää. Suomen tulisi osallistua toimenpiteisiin kuten valtiot keskimäärin osallistuvat eikä kunnianhimoisemmin.

Erityisen tärkeätä on, että ihmiset saavat luotettavan tiedon, mihin ilmastolaki perustuu ennen kuin mitään konkreettisia toimenpiteitä tehdään. Tällöin viranomaisten ja poliitikkojen on kyettävä vastaamaan mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin. Kun IPCC sanoo, että lämpötila alkoi nousta ihmisen vaikutuksesta 1850-luvulta lähtien, niin mikä oli se voima, joka nosti lämpötilaa aikavälillä 1690 - 1850. Historiallinen fakta on, että Pohjois-Euroopan lämpötila oli alimmillaan 1690-luvulla. Toinen vastaava kysymys on, miten Viikingit saivat aikanaan lämpötilan nousemaan korkeammalle kuin se nyt on, vaikka heillä ei ollut teollisuutta nimeksikään ja he liikkuivat tuulen ja lihasvoiman avulla.

Käyttäisin kansalaisten mielipiteitä ohjaamaan ja ideoimaan lähinnä innovatiivisia ja osallistavia tapoja saavuttaa tieteelliseen tietoon perustuvat ilmastopäätökset. Ruohonjuuritason toimijoilla on tajua käytännön ilmastotyöstä ja -teoista.

Ministererna ska utge information som är speciellt riktad till de grupper som berörs av lagstiftningen ifråga. Medborgarna ska ges möjlighet till att uttrycka sina åsikter genom webbenkäter eller pappersenkäter för människor som inte har datorkunskaper. Pressmeddelanden om enkäter bör skickas till alla massmedier. Fri rätt till att demonstrera bör också betryggas.

Ilmastosuunnitelmien pitää perustua pitkälti siihen, että osallistetaan kansalaisia niiden toteuttamisessa. Nykyjärjestelmä on rakennettu talouskasvusta riippuvaiseksi, ja osallistumme kaikki tämän ympäristönsuojelun mahdottomaksi tekevän ja erittäin haavoittuvaisen järjestelmän ylläpitämiseen päivittäisissä rutiineissamme. Siksi tarvitaan esimerkiksi hätäratkaisuna valtion työpaikkatakuu, jonka käytännön toteutus voitaisiin tehdä ainakin osittain hajautetusti kunnissa kansalaisten tarpeita kuunnellen; mitä vähähiilisiä palveluita kansalaiset kaipaavat? Kunnissa voisi olla toimeliaisuuskeskuksia, joissa koordinoidaan, resursoidaan ja avustetaan erilaisia sosiaalisia innovaatioita ja autetaan niitä verkostoitumaan keskenään ( (verovapaiksi uudestaan muutetut) aikapankit, osuuskunnat, paikallisrahat, jakamistalouden kokeilut, lähiruokapiirit jne.).

Vaihtia toimiin tulee vain kun jätetään tästä se vaikuttaminen