Kaikille mahdollisuus tutustua suunnitelmiin netissä itselle sopivana ajankohtana. Voidaan järjestää lisäksi kunnissa työryhmiä, jotka tutustuvat tarkemmin ja jakavat tietoa. Päätökset perustetaan tietoon, ja tämän tiedon tulisi olla kansalaisten saatavilla.

Pitää olla helppoja, matalan kynnyksen palautekanavia. Olisi hyvä järjestää info- ja keskustelutilaisuuksia, joissa ihmiset saisivat tietoa ilmastonmuutoksen liittyvistä asioista ja pääsisivät purkamaan tuntojaan.

Laajat ja ammattimaiset kyselyt, joista tiedotetaan laajasti esimerkiksi päiväuutisissa ja muutenkin mediassa. Ympäristön tila muodostuu useasta näkökulmasta, ei ole olemassa yhtä totuutta, maapallo ja ilmasto on meidän kaikkien. Kysely pitää olla sellainen että siihen voi helposti vastata, ei välttämättä tarvi olla tohtoritutkintoa ilmastoasioista jotta voi oppia ymmärtämään ympäristöasioita. Täytyy löytyä yhteiymmärrystä miten asiat oikeasti ovat, mistä ne johtuu ja mihin suuntaan asioita pitää viedä ja mitä yksittäinen ihminen voi tehdä.

Suunnitelmien pitää pohjautua tutkittuun tieteeseen, ei yksittäisten henkilöiden mielipiteisiin. Kyselyt pitää siis suunnata ilmastorelevanttia tutkimusta tekeville yliopistoille ja tutkimusinstituuteille. Suuri yleisö voi osallistua toteutusvaiheeseen asiantuntijaohjeistuksen mukaisesti

Kaikki luonnontieteellinen tieto on otettava huomioon. Luonnon sekä avauusilmaston osuutta pitää yhä tutkia, eikä hätiköidä lainsäädännössä luonnontieteen vastaisesti. Lainsäädäntöä ei saa muokata keppihevoseksi nostamaan veroja ja hintoja, koska jo nyt on paljon suomalaisia toimeentulon haasteiden kurjistamassa tilanteessa. Päätösten ei pidä vaikeuttaa ihmisten arkea. Pitää ottaa huomioon, miten kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vaikuttavat tavallisen kansalaisen elämään. Epäilen suuresti, että vihreät vaihtoehdot toisivat lisää työtä tasaisesti kaikille, mutta elinkustannuksia ne tulevat lisäämään entisestään. Meille jokaiselle tulisi kertoa rehellinen arvio, miten elämämme tulee muuttumaan ja mitä tämä kaikki tulee maksamaan. Tiedottamista tulee tapahtua valtion ja kuntien tasolla, jotta kaikki ovat tietoisia, mitä ollaan päättämässä.

Kansalaisten tulee saada nähtäväkseen tutkimustieto, jonka pohjalta suunnitelmat on tehty. Tärkeää olisi antaa mahdollisuus tuoda esiin tutkimusaineistoa, joka on mahdollisesti jätetty huomioimatta suunnitelmia tehdessä. Suunnitelmien kustannus- ja vaikutusarviointi on tehtävä globaalissa skaalassa.

Digitaalisesti, itsepalveluperiaatteena, itselle sopivana ajankohtana.
Tieteellisen tiedon merkitys pitää olla suuressa osassa. Kansalaisdemokratian kannalta....

Kansalaisten osallistaminen tulisi toteuttaa yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa ja mukana tulisi olla myös tutkimuslaitosten edustajia. Päättäjien tulee tehdä päätöksensä tutkitun tiedon sekä kansalaisyhteiskunnasta tulevan tiedon valossa. Kansalaisten näkemyksiä arvioitaessa on otettava huomioon niiden vaikutukset Agenda 2030 tavoitteisiin sekä erityisesti globaaliin oikeudenmukaisuuteen. Siksi ensisijainen kansalaisten äänenkantajia tulisi olla Soste ja Fingo, jotka voisivat koordinoida kansalaiskuulemisen.

Digitaalinen osallistuminen on ok, mutta tästä pitäisi tiedottaa mahdollisimman laajasti, jotta eri yhteiskunta- ja ikäluokilla olisi tasapuolinen mahdollisuus seurata päätöksentekoa. Ilmastotavoitteet eivät kuitenkaan ole mielipideasia, ja päätösten täytyy nojata tieteeseen, ei mielipiteeseen.

Kansalaiset osallistuu äänestämällä kunta- ja kansanedustajia