Yksittäisten kansalaisten mielipiteille ei tulisi antaa painoarvoa, vaan päätökset pitäisi tehdä tutkittuun tietoa ja asiantuntijoita kuunnellen sillä harvalla kansalaisella on riittävää tietoa asioista. Sen sijaan kansalaisten pitäisi pystyä vaikuttamaan juurikin vaikkapa kansalaisaloitteilla, että ympäristöystävällisiä ratkaisuja ylipäätään lähdetään ajamaan eduskunnassa.

Digitaalisten kanavien kautta on hyvä mitata, mitkä ilmastotoimet ovat hyväksytyimpiä ja aloittaa niistä. Kunnianhimoisimpiin tavoitteisiin ei tarvitse kuulla erikseen kansalaisia vaan on edustuksellisen demokratian asia hoitaa kyseiset toimet.

Toteutuksissa tulee olla kansalaisilla tarpeaksi pitkä siirtymäaika. Ei ole relevanttia pakottaa ihmisiä väkisin vaihtamaan vielä toimivia energiamuotoja, uusimaan ennenaikaisesti autoja jne. Laitteiden, tavaroiden ja teknologioiden vaihtuminen ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin tulee olla osa luonnollista kiertokulkua.

Kansalaisten pitäisi saada kertoa, mikäli ministeriöiden tavoitteet ja suunnitelmat eivät ole riittäviä ilmaston suojelun kannalta. Luonnosten pitäisi olla saatavilla digitaalisesti.

Päätöksenteko tulisi aina perustua tieteelliseen tietoon ja puolueettomien asiantuntijoiden arvioihin. Kansalaisilla ei kuulu olla oikeutta ilmastoa koskevaan lainsäädäntöön, sillä siten ei päästä mihinkään todellisiin ja tarpeeksi kattaviin tuloksiin tarvittavan nopeasti. Ilmastonmuutoksessa yksilö voi auttaa omilla teoilla, mutta suuri osa kuuluu olla lainsäädämmöllisiä asioita. Kuitenkin on kansalaisten voitava tarkastella lainsäädännön tekemistä niin, että he voivat huomata ja huomauttaa riittämättömistä lainsäädännöistä.

Ei lisätoiveita. Toivon vain, että lain valmistelussa kuullaan riittävästi asiantuntijoita. Toki myös kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ovat tärkeitä, ja ne tulisi mielestäni taata jatkossakin yllä mainitulla tavalla. Tutkimustiedon tulisi kuitenkin olla etusijalla.

Avoin kommunikaatio, Ottamalla mukaan talkoisiin. Llisäämällä kansalaisten ymmärtämystä esim. siitä miten omat pienetkin kulutuspäätökset merkitsevät kokonaisekosysteemissä. . Tätä kautta tietämys ja ymmärrys lisääntyy

Voisi olla vaikuttavuuden ja sitoutumisen kannalta hyvä, jos kansalaisvaikuttamiseen kytkettäisiin konkreettisia alueellisia toimenpiteitä. Ts. esim. kuntakohtaisesti osallistettaisiin asukkaat ilmaisemaan mielipiteensä tiettyihin suunnitelmiin, joiden yhteydessä pohdittaisiin ja tutustuttaisiin ehdotuksiin jotka omassa kunnassa vastaisivat suunnitelman toteuttamiseen.

Ilmastolain tulisi taata osallistumisoikeudet kaikkiin ilmastotoimiin liittyvissä päätöksissä. Tämä velvoite olisi ilmastolaissa tarpeen ulottaa niin kansalliselle tasolle, kuin kuntien työhön. . Vaikuttamiseen tarvitaan niin helppokäyttöisiä digitaalisia kuulmeisalustoja, kuin mahdollisuus keskustella suunnitelmien sisällöistä.

Jos kansalaisten halutaan saada vaikutettavan ilmastosuunnitelmiin ja niiden toteutukseen, on tehtävä selväksi, että toimilla on A) kiire ja B) välttämättömiä. Ilmastoasiat ovat haastavia juuri sen takia, että ne ovat valtavan laajoja ja haasteellisia kokonaisuuksia, jotka vaikuttavat tästä päivästä todella pitkälle tulevaisuuteen. Ihmisten on haastavaa antaa tarpeeksi painoarvoa nyt tehtäville päätöksille, vaikka ne tekisivät kipeää lyhyellä aikajänteellä (tulisi selventää, että jos nyt ei asialle tehdä tarpeeksi, niin ongelmaa vain kasvatetaan ja se tulee tekemään silloin vielä enemmän kipeää kun vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole).